Miten hoitajapula ratkaistaan? Rahasta se ei voi olla kiinni.

Kaikkien työnantajien tulisi järjestää laajat työterveyspalvelut. Kuinka moni jaksaa tehdä töitä eläkkeelle saakka?

Leikataanko hyvinvointipalveluista?

Täydet työtunnit tuovat hyvinvointia.

Nollan saa pyytämättäkin! 

Palkalla on tultava toimeen

Työntekijöiden perusoikeuksia ei tule rajoittaa

Olemme rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa

Valtuusto aloite – koulu kyyti molempien vanhempien luota

Ilman ammattiliittoa ei ole työehtoja

Miten hoitajapula ratkaistaan? Rahasta se ei voi olla kiinni.

Mikä tekee työpaikasta houkuttelevan? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Palkka on keskeinen tekijä haettaessa työpaikkaa. Työn alettua vuorojärjestelmä, työn organisointi, työkuorma ja –olosuhteet vaikuttavat työpaikassa pysymiseen. Koeaika toimii myös toiseen suuntaan eli työntekijällä on mahdollisuus päättää työsuhde, jos se ei vastaa odotuksia. Viesti huonoista työoloista leviää nopeasti ja vaikuttaa työpaikan kiinnostavuuteen.  

Hyvinvointialueet näyttävät pitävän vakituisia työntekijöitä itsestään selvyytenä. Vakituinen henkilöstö on palvelutalojen, sairaaloiden ja terveyskeskusten kivijalka. Vakituinen henkilökunta tuntee oman työpaikkansa tilat, laitteet ja toimintatavat. Ilman sitoutunutta vakituista henkilöstöä koko korttitalo romahtaa. Hyvinvointialueet eivät näytä tätä ymmärtävän, sillä henkilöstöpoliittiset toimet osoittavat muuta. Miltä mahtoi tuntua vakituisessa työsuhteessa olevista työntekijöistä, kun Kanta-Hämeen Hyvinvointialue lupasi vetovoimalisän kesäduunareille?   

En ihmettele yhtään, miksi hoitajat irtisanoutuvat vakituisesta työstä ja siirtyvät ”keikkatöihin”. Rahasta hoitajapulan ratkaisu ei voi olla kiinni, koska ”keikkahoitajille” on varaa maksaa parempaa palkkaa, kuin vakihenkilöstölle. Ei oman ammattitaidon kilpailuttamisessa ole mitään pahaa. Kysymys kuuluu, pysyykö korttitalo pystyssä, jos vakituisen työsuhteen ehdot ovat heikommat kuin määräaikaisessa työssä.  

Kokoomuksen ja Perussuomalaisten vaaliohjelmissaan esittämät leikkaustavoitteet tulevat heikentämään entisestään julkisen terveydenhuollon tilaa. Porvareiden leikkausten sijaan julkisen terveydenhuollon resurssit on turvattava. Sosiaali- ja terveydenhuollossa palkkoja korotetaan tänä vuonna yhteensä 6,7 % ja ensi vuonna 6,5 %. Korotukset ovat oikean suuntaisia, mutta tekevätkö ne sosiaali- ja terveydenhoitoalasta houkuttelevan? Alan palkkausta pitää varmasti vielä parantaa, jotteivat ammattityöntekijät katoa alalta kokonaan. Resurssien turvaamisen ja palkkauksen parantamisen jälkeen terveydenhuollossa pitää keskittyä työkuorman vähentämiseen. Työn organisointia on parannettava esimiesten koulutusta lisäämällä.    

Timo Viitanen, SDP 

Iittala / Hämeenlinna 

Eduskuntavaaliehdokas  

Kaikkien työnantajien tulisi järjestää laajat työterveyspalvelut. Kuinka moni jaksaa tehdä töitä eläkkeelle saakka?

Viimeisin eläkeuudistus tehtiin vuonna 2017, jolloin päätettiin eläkeiän asteittaisesta noususta. Eläkeiän noustessa herää kysymys, kuinka moni jaksaa tehdä nykyistä työtään vanhuuseläkkeeseen saakka.

Ammatit ja työtehtävät ovat erilaisia, mutta etenkin raskasta fyysistä työtä tekevät ja vaativissa työolosuhteissa työskentelevät pohtivat jaksamistaan.

Myös henkinen kuormitus on monissa ammateissa kova, mikä puolestaan vaikuttaa työntekijän työssä jaksamiseen jo paljon ennen eläkeikää.

Omalla kohdallani alin eläkeikä on 67 vuotta ja tavoite-eläkeikä 69 vuotta kolme kuukautta, tämä tuntuu kovalta tavoitteelta saavuttaa.

On vaikea kuvitella, että raskasta fyysistä työtä tekevät työntekijät jaksaisivat eläkkeelle ilman minkäänlaista kevennystä työntekoon.

On myös ammatteja, joissa kova fyysinen ja henkinen kunto ovat edellytys työnteolle, kuten esimerkiksi pelastushenkilöstö. Onnettomuuksien uhrien henki on kuitenkin pelastushenkilöstön työstä selviytymisen varassa.

On tärkeää, että työnantajat huolehtivat ihmisten jaksamisesta ja sopivasta työkuormasta. Toki on työntekijöilläkin vastuu oman työkyvyn ylläpitämisestä, mutta aina et voi vaikuttaa iän tuomiin työkykyä

alentaviin sairauksiin.

Nyt tarvitaan uusia keinoja, jotka tuovat helpotusta työurien loppupäähän.

Jokaisella työntekijällä pitää olla ammatista tai työtehtävästä riippumatta mahdollisuus päästä ansaitulle vanhuuseläkkeelle.

Hyvä työterveyshuolto mahdollistaa pidemmät työurat. Valitettavasti monella työpaikalla on käytössä vain lakisääteiset työterveyspalvelut.

Tämä palvelu ei takaa työkyvyn ylläpitämistä, eikä huomioi työkyvyn alenemista riittävän aikaisin.

Kaikkien työnantajien tulisi järjestää työntekijöilleen laajat työterveyspalvelut. Lisäksi tulisi pohtia, joidenkin ammattiryhmien osalta aikaisempaa vanhuuseläkeikää. Myös työkuorman asteittainen lasku ja kevyemmät työtehtävät tulisi huomioida, jos tavoitellaan asetettua eläkeikää. Kaikki tämä aiheuttaa kustannuksia, mutta hyvällä yhteistyöllä kaikki voittaa.

Timo Viitanen

Teollisuusliiton valtuuston jäsen

Iittala / Hämeenlinna

Eduskuntavaaliehdokas, SDP

Leikataanko hyvinvointipalveluista?

Otsikossa on hyvä kysymys näin eduskuntavaalien alla. Eri puolueet ovat kiitettävästi tuoneet esille, millaisia toimia aikovat tehdä valtion budjetin tasapainottamiseksi, jos ovat seuraavassa hallituksessa.

Suomi on velkaantunut koko 2000-luvun yli 10 mrd.€ joka vuosi hallituksesta riippumatta. Tähän kehityskulkuun pitää saada muutos tulevien vaalikausien aikana. Miten valtion talous saadaan tasapainoon? Onko ainoa lääke leikkaaminen? Mitkä ovat seuraukset, jos lähdetään karsimaan kuluja pitkien leikkauslistojen avulla.

Valtion budjetin tasapainottaminen leikkaamalla tarkoittaa, että raha on pois yhteiskunnan palveluista. Eli vähemmän rahaa varhaiskasvatukseen, koulutukseen, terveyden- ja sairaanhoitoon sekä vanhustenhoitoon.

Käytännössä tämä tarkoittaa yhteiskunnan heikompiosaisten palveluista karsimista. Esimerkkejä epäoikeudenmukaisista ja tuhoisista leikkauksista löytyy Sipilän porvarihallituksen ajalta. Koulutuksesta leikattiin kokonaisuutena noin 690 milj.€. Kovimman iskun leikkausten seurauksena otti ammatillinen koulutus, jonka perusrahoituksesta leikattiin peräti 190 milj.€.

Nykyisen eduskunnan oppositiopuolueet ovat julkisesti ilmoittaneet, että valtaan päästessään he toteuttavat massiiviset leikkaukset valtion budjettiin. Näyttää siltä, että Kokoomus ja Perussuomalaiset haluavat heikentää hyvinvointiyhteiskunnan palveluita.

Onneksi meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä tulevissa eduskuntavaaleissa. Äänestämmekö palvelujen heikentämisen vai kasvuedellytyksien luomisen sekä rakenteellisten muutoksien puolesta.

Timo Viitanen

Teollisuusliiton valtuuston jäsen

Iittala / Hämeenlinna

Eduskuntavaaliehdokas, SDP

Täydet työtunnit tuovat hyvinvointia.

Miltä Suomalainen työelämä näyttää tällä hetkellä? Työnantajien tarjoamat nollatuntisopimukset, määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat jatkuvasti lisääntyneet. Tämä on johtanut siihen, että työntekijä ei pärjää yhdellä työllä. Monet työntekijät ovat joutuneet hankkimaan toisen työn, jotta riittävä toimeentulo olisi taattu.

Nykyisen työsopimuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus tarjota osa-aikaisille työntekijöille kokoaikaista työtä, kun työnantajalla on tarve lisätä työvoimaa. Onko vika valvonnan puutteessa vai heikossa lainkirjauksessa, koska esimerkiksi kaupan alalla osa-aikatyötä tehdään todella paljon. Monet osa-aikatyöntekijät eivät saa toivomaansa työtuntimäärää ja ovat näin ollen osa-aikaisesti työttömiä. Tällöin kysyntävaihteluun liittyvä taloudellinen riski siirretään pätkätyöntekijöiden kannettavaksi. Mielestäni lainsäädäntöä tulee tältä osin muuttaa.

Epätyypillisten työsuhteiden lisääminen on ollut osan työnantajien strateginen tavoite. Julkisuudessa pätkätöiden lisäämistä on perusteltu työllisyystoimena. Päämääränä työnantajilla näyttää kuitenkin olevan työntekijöiden järjestäytymisen heikentäminen ja työnantajariskin siirtämien työntekijöiden harteille.

Vuokratyövoiman käyttö on hyväksyttävää yritysten palkatessa uutta työvoimaa, mutta jatkuva vuokratyövoiman käyttö on epätervettä. Mielestäni työsopimuslakiin tulee kirjata vuokratyön käyttämiselle tarkemmat pelisäännöt. 

Vuosilomalaki vaatii myös päivitystä tämän päivän työelämää vastaavaksi. Mielestäni on kohtuullista, että työntekijä ansaitsee myös lyhyissä työsuhteissa vuosilomaa 2,5 päivää kuukaudessa. Sille ei ole perusteita, että alle vuoden työsuhteissa kertyy vähemmän lomaa kuin yli vuoden työsuhteissa.

Timo Viitanen

Teollisuusliiton valtuuston jäsen

Iittala / Hämeenlinna

Eduskuntavaaliehdokas, SDP

Nollan saa pyytämättäkin! 

Vuosi 2023 käynnistyy työmarkkinoilla tiukassa tilanteessa. Korkea inflaatio on kurittanut työntekijöiden ostovoimaa keväästä 2022 lähtien. Työnantajaleiristä ei ole kriisiaikana herunut myötätuntoa työntekijöiden haastavalle tilanteelle. Viesti on täysin sama kuin aina ennenkin: taaskaan ei ole varaa korottaa palkkoja. 

Yhtenä esimerkkinä työnantajien kylmästä linjasta toimii kaupan liiton päätös olla neuvottelematta palkankorotuksista Palvelualojen ammattiliiton kanssa. Suomeksi sanottuna huipputulosta viimeisten vuosien aikana tehnyt kaupanala ei halua kantaa vastuuta ja maksaa työntekijöille säädyllisiä palkankorotuksia.  

Kaupan liitto pakeni teollisuuden työnantajien selän taakse piiloon odottelemaan, että muut ratkaisevat palkankorotukset ensin. Kaupan liiton toiminta on osa Elinkeinoelämän keskusliiton varjoissa tapahtuvaa koordinaatioita. SAK:n vastaus työnantajien koordinaatioon oli selkeä ja erittäin tarpeellinen. SAK:laiset ammattiliitot tiivistävät omaa yhteistyötään käynnissä olevalla työehtosopimusneuvottelukierroksella. 

Työntekijöiden ostovoiman turvaamiseksi tarvitaan tuntuvat palkankorotukset. Tosiasia on, että nollan saa pyytämättäkin. Suomen työmarkkinoilla ollaan tällä hetkellä perusasioiden äärellä: mistä tulevat työehdot ja palkankorotukset, jotka tuntuvat työntekijän palkkapussissa? Työttömyyskassat kun eivät neuvottele jäsenilleen mitään, niinpä viime vuosien aikana yleistynyt yleisen työttömyyskassan jäsenyys on epäedullinen valinta työntekijälle.  

Ainut tapa, jolla työntekijä turvaa itselleen työehdot ja palkankorotukset on liittyä oman alansa ammattiliittoon. Yhteisvoiman turvin ammattiliitto neuvottelee työehtosopimukset, joissa määritellään monet keskeiset työelämän vähimmäisehdot. Myös ne, jotka näkyvät palkkakuitissa.  

Timo Viitanen 

Työntekijä, Hämeenlinna 

Teollisuusliiton valtuustonjäsen 

Eduskuntavaaliehdokas, SDP 

Palkalla on tultava toimeen

Elinkustannusten nousu on kurittanut Suomalaisten ostovoimaa keväästä lähtien. Energian ja ruoan hinnan nousu on tuntunut ihmisten lompakoissa. Sanna Marinin hallitus on vastannut omilla toimillaan maailman kriisien aiheuttamaan hintojen nousuun. Polttoaineen jakeluvelvoitteen laskeminen, kansaneläke indeksiin tehty korotus sekä asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen korottaminen ovat tuoneet helpotusta vaikeaan tilanteeseen. 

Suomalainen poliittinen oikeisto on pyrkinyt yhdessä työnantaja järjestöjen kanssa heikentämään työntekijöiden asemaa ja perustoimeentuloa aktiivisesti 2010-luvulta alkaen. Työehtojen ja palkkojen heikentäminen, ammattiliittojen toiminnan vaikeuttaminen ja lakko-oikeuden rajoittaminen ovat olleet keskeinen osa oikeiston poliittista strategiaa. Juha Sipilän porvarihallituksen aikana 2015-2019 saatiin näyte oikeiston kylmästä politiikasta.   

Poliittisen oikeiston ajamat osa-aika- ja pätkätyö ovat aikaansaaneet tarpeen tehdä kahta tai useampaa työtä riittävään toimeentulon eteen, tämä kehitys on heikentänyt työtätekevien asemaa Suomessa.

Työntekijän toimeentuloon pitää riittää yksi työ. Vakituisen työsuhteen merkitys on suuri ihmisen hyvinvoinnissa, jos ei ole varmuutta työstä ja toimeentulosta on vaikeaa suunnitella elämäänsä eteenpäin. Osa-aika ja pätkätöitä tekevien ihmisten jaksaminen on koetuksella. Epäsäännöllinen työrytmi ja toimeentulo vaikeuttavat myös esimerkiksi perheen perustamista.

Lisääntyvä ongelma on myös vakituisen ja täysillä työtunneilla työtä tekevän työntekijän ahdinko. On nähtävissä, että ihmiset joutuvat tekemään toista työtä kokoaikaisen työnsä lisäksi, jotta toimeentulo olisi turvattu. Tutkimusten mukaan tällä hetkellä jo joka viides palkansaaja on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.

Ostovoiman selkeä heikentymisellä on suora vaikutus Suomalaisiin ja varsinkin Suomen markkinoilla toimiviin yrityksiin. Kun toimeentulo ei riitä elämiseen, niin ensimmäisenä karsitaan muusta kulutuksesta. Syksyllä alkavissa palkkaneuvotteluissa on turvatta ostovoimaa tukeva palkkaratkaisu. Seuraavalla eduskuntakaudella on puututtava toimeentulon ongelmiin ja turvattava sekä parannettava työntekijöiden asemaa.

Timo Viitanen (SDP)

Pääluottamusmies

Kaupungin valtuutettu, Hämeenlinna

Teollisuusliiton valtuustonjäsen

Työntekijöiden perusoikeuksia ei tule rajoittaa

Tällä hetkellä käynnissä olevat julkisenpuolen työehtosopimusneuvottelut ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen. Neuvotteluiden kariuduttua työntekijäpuoli joutui turvautumaan työtaistelutoimiin, jotta sopimukseen päästäisiin. Keskeisenä neuvottelujen kiista kysymyksenä on ollut hoitajien palkkaohjelma, joka toteutuessaan parantaisi hoitajien palkkatasoa.

Julkisen alan työntekijät kärsivät menneestä kiky-sopimuksesta eniten. Muistiin jäi varmasti lomarahaleikkaus sekä sopimuksen tekotapa, jolloin Juha Sipilän johtama porvarihallitus yhdessä työnantajien kanssa käytännössä pakotti ammattiyhdistysliikkeen sopimukseen.

Julkisen terveydenhuollon toiminta on jo pitkään ollut kiinni työntekijöiden joustamisesta. Puuttuvia resursseja on jouduttu paikkaamaan ylitöillä ja työtä on useasti tehty vajaalla miehityksellä. Palkkataso hoitolalla alalla on matala suhteessa raskaaseen ja vaativaan työtehtävään.  

Julkisella puolella ongelmaksi näyttä tulevaisuudessa nousevan työvoiman saatavuus, esimerkiksi sairaanhoitajista alkaa olemaan todellinen pula. Työntekijöiden saatavuus alalle on kiinni palkkauksesta ja työhyvinvoinnista. Palkkauksen tulisi vastata työnvaativuutta ja työkuorman pitää olla kohtuullinen, jotta työntekijällä on aikaa sekä resursseja tehdä työnsä. Näiden kahden asian ollessa kunnossa työstä palautuminen helpottuu.

Sairaanhoitajien työtaistelun alettua työnantaja puoli on hakenut yliotetta työntekijöihin lainsäädännön kautta, vaikka työnantaja on jo lain mukaan lähtökohtaisesti vahvempi osapuoli työmarkkinoilla. Julkisuudessa työnantajien edustajat ovat esittäneet myös perättömiä väitteitä suojelutyön laiminlyönnistä. Nämä toimivat valitettavana esimerkkinä työnantajien koventuneesta linjasta. 

Kaikilla työntekijöillä tulee olla oikeus puolustaa ja parantaa työehtojaan. Hoitajien lakko on laillinen toimi. Työtaistelu- ja järjestäytymisoikeudet on ovat keskeisiä ihmisoikeuksia ja niihin ei tule puuttua. Työnantajan yksipuolinen sanelukulttuuri ei kuulu hyvinvointivaltioon. Suomen etu on, että asiat pystyttäisiin ratkomaan aidosti neuvottelemalla. Työehtosopimuksella on mahdollista ratkaista molempien osapuolten ongelmat. Vain työehtosopimuksella solmitaan työrauha.

Tällä hetkellä sairaanhoitajat ja UMP:n työntekijät taistelevat meidän kaikkien työntekijöiden perusoikeuksien puolesta. Tämän vuoksi tuen lakolla omia oikeuksiaan ja työehtojaan puolustavia työntekijöitä.

Timo Viitanen (SDP)

Pääluottamusmies

Kaupungin valtuutettu, Hämeenlinna

Teollisuusliiton valtuustonjäsen

Olemme rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa

Kari Marttinen kirjoitti mielipiteessään (Häsa 8.4.), että Suomalainen ammattiyhdistysliike on toiminut pitkään vastoin yhteiskunnallista etuamme. Hän syyttää ammattiyhdistysliikettä esimerkiksi paperi- ja sellutehtaiden sulkemisista.

En allekirjoita Marttisen syytöksiä. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenet ovat olleet rakentamassa Suomalaista yhteiskuntaa ja he ovat edelleenkin keskeinen tukipilari yhteiskunnassa. Ammattiyhdistysliike on kantanut tarvittaessa myös vastuuta. Tästä esimerkkinä on kilpailukykysopimus, joka solmittiin kesällä 2016. Sopimuksella pyrittiin parantamaan Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä.

Julkisen puolen työntekijöiltä leikattiin lomarahaa 30% vuosina 2017-2019. Monilla aloilla työaikaa pidennettiin 24h ilman palkkaa. Nämä kaikki revittiin suoraan työntekijän ”selkänahasta”, suoraan työntekijän ostovoimasta. Samaan aikaan elämisen kustannukset ovat nousseet paljon, mutta palkat ei ole nousseet lähelläkään samaa vauhtia. Joten työntekijäpuolella elintasosta on jouduttu jo tinkimään. Palkasta pidätettävien maksujen muutokset vähensivät työnantajien osuutta vuonna 2017 1,59 %-yksikköä ja 2018 vielä 0,60 %-yksikköä pysyvästi. Tämäkin paransi yritysten kilpailukykyä.

Vastaavasti samaan aikaan yritykset maksavat omistajilleen isoja osinkoja. Toki sijoittajan pitää saada sijoitukselleen vastinetta, mutta voisivatko omistajatkin osallistua välillä talkoisiin? Voisiko näistä suurista voitoista välillä tehdä investointeja ja parantaa siten kilpailukykyä? Kuinka moni johtotasolla osallistui talkoisiin, pidensi työpäiväänsä, leikkasi palkastaan tai lomarahoista?

Suomalainen yhteiskunta kehittyy parhaiten sopimalla. Vain sopimalla voimme turvata hyvinvointivaltion. Sopimalla turvataan myös työrauha ja ihmisten toimeentulo. Ammattiyhdistysliike on ollut ja tulee olemaan osa Suomalaista yhteiskuntaa, halusivat porvarit ja työnantajat sitä tai eivät.

Timo Viitanen (SDP)

Pääluottamusmies

Kaupungin valtuutettu, Hämeenlinna

Teollisuusliiton valtuustonjäsen

Valtuusto aloite – koulu kyyti molempien vanhempien luota

Jätimme SDP:n valtuustoryhmänä 29.1.2018, ideoimani valtuustoaloitteen koulukyyti molemmista kodeista. Aloitteessa on kyse siitä, että lapsella olisi oikeus koulukyytiin erotilanteessa ja vuoroasumisessa molempien vanhempien luota. Aloite oli joka vuotiseen tapaan kaupunginhallituksen listalla maanantaina 7.3., jossa käsiteltiin avoimena olevat valtuustoaloitteet. Esityksenä oli, että aloite katsotaan jälleen loppuun käsitellyksi, koska valtiolta ei ole tullut asiaan päätöstä ja rahaa. Asiaa on esitetty joka vuosi loppuun käsiteltäväksi ja aina se on päättäjien toimesta palautettu valmisteluun.

Tähän mennessä valmistelussa ei ole esimerkiksi selvitetty, kuinka kaupungin julkista liikennettä voitaisiin hyödyntää kuljetuksissa. Lisäksi joka puolelta kaupunkia kulkee jo nyt koulukuljetuksia, joten kuljetuksen kustannus ei varmasti ole niin suuri, kuin se on nyt laskennallisena maksimimääränä esitetty. Tällä hetkellä saattaa olla uusioperheitä, josta lähivanhemman lapset haetaan kouluun, mutta etävanhemman lapset ei voi nousta samaan kyytiin. Onneksi päättäjät olivat taas yksimielisiä ja asia palautettiin jälleen valmisteluun.

Suomessa noin 30 000–40 000 lasta kokee vanhempien eron vuosittain. Vanhemmat sopivat tai oikeus päättää lähes aina yhteishuoltajuuden. Se tarkoittaa pääsääntöisesti kahta todellista kotia lapselle. Hämeenlinnan tulisi tukea eroperheitä ja taata lapsille mahdollisuus tasapuolisesti molempiin vanhempiin. Tätä helpottaaksemme voidaan koulukuljetus myöntää molempien vanhempien luota Hämeenlinnan sisällä. Tällä hetkellä oikeus koulukuljetukseen on vain lähivanhemman osoitteesta. Eroperheen lapsi ei kuitenkaan tee yhtään enempää koulumatkoja, kuin tekisi vanhempien yhdessä ollessa. Tällöin lapsen edun mukaan ei tosiasiallisesti kahdessa osoitteessa asumista saisi estää koulukyytiratkaisulla.

Valtuustolla löytyi tahtoa tukea pendelöinti pysäköintiä 100 000 € vuodessa. Toivon, että valtuustolta löytyy samanlainen tahtotila tukea eroperheiden lapsia. Hämeenlinna on saanut kolme kertaa UNICEFin myöntämän lapsiystävällinen kunta maininnan. Varsinainen kehittämistyö lapsiystävällisyyden nimissä ei ole näkynyt kuntalaisille kovinkaan hyvin. Nyt olisi aika siirtyä puheista tekoihin.

Timo Viitanen (SDP)

Pääluottamusmies

Kaupungin valtuutettu, Hämeenlinna

Teollisuusliiton valtuustonjäsen

Ilman ammattiliittoa ei ole työehtoja

Työehtosopimuskierros on tällä hetkellä käynnissä. Valmiiksi saaduista sopimuksista voidaan todeta, että työntekijäpuoli ei todellakaan ole tavoitellut tälläkään kierroksella mitään mahdottomia. Palkankorotus taso on jäämässä todella maltilliseksi, kun korotukset liikkuvat 2 % luokassa.

Vastaavasti työnantaja puolen vaatimukset ovat koventuneet neuvotteluissa jatkuvasti. Työntekijöitä on vaadittu luopumaan keskeisistä työehdoista ja heikentämään näin omaa toimeentuloaan. Voidaan todeta, että ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajat heikentäisivät työntekijöiden asemaa merkittävästi.

Käynnissä olevan työmarkkinakierroksen häiriköksi on noussut odotetusti UPM. Muut metsäyritykset, kuten Stora Enso ja Metsä Group ovat jo sopineet Paperiliiton kanssa työehdoista. Tuntuu käsittämättömältä, että UPM:n johto ei kykene aitoon neuvotteluun. Tämän lisäksi yrityksen johto uhkailee työntekijöitään tehtaiden sulkemisella, jos heikennyksiin ei suostuta. Onko tämä sitä Suomalaista huippujohtamista, josta pitää maksaa miljoonia vuodessa? Lakko on kestänyt kohta viisi viikkoa ja tappiota on tullut noin 80 milj. euroa. Jos tämä ei tunnu työnantajan pussissa, niin ei se sitten pienestä palkankorotuksesta tai olemassa olevista työehdoista voi olla kiinni. Esimerkiksi Hollannissa palkkakehitys on ollut viimeisen kahden vuoden aikana keskimääriin n.5 %

Toivottavasti UPM:n johto lopettaa ideologisen ristiretkensä ja aloittaa työehtosopimus neuvottelut Paperiliiton kanssa. Sopiminen on kuitenkin kaikkien osapuolten etu.

Koska työnantaja puoli on koonnut rivinsä ja pyrkii laajalla rintamalla heikentämään ammattiyhdistysliikkeen asemaa, on meidän työntekijöiden ainoa turva järjestäytyminen ammattiliittoon. Vain yhdessä toimimalla voimme turvata työehtomme tulevaisuudessa. Teollisuusliitto on neuvotellut jo useita yrityskohtaisia ja valtakunnallisia työehtosopimuksia. Näillä sopimuksilla sovitaan keskeiset työehdot ja palkankorotukset työntekijöille. Jatketaan siis sopimisen tiellä ja tuetaan neuvottelijoita liittymällä ammattiliittoon.

Timo Viitanen

Pääluottamusmies, Teollisuusliiton valtuuston jäsen