KIRJOITUKSET

Nollan saa pyytämättäkin! 

Palkalla on tultava toimeen

Työntekijöiden perusoikeuksia ei tule rajoittaa

Olemme rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa

Valtuusto aloite – koulu kyyti molempien vanhempien luota

Ilman ammattiliittoa ei ole työehtoja

Nollan saa pyytämättäkin! 

Vuosi 2023 käynnistyy työmarkkinoilla tiukassa tilanteessa. Korkea inflaatio on kurittanut työntekijöiden ostovoimaa keväästä 2022 lähtien. Työnantajaleiristä ei ole kriisiaikana herunut myötätuntoa työntekijöiden haastavalle tilanteelle. Viesti on täysin sama kuin aina ennenkin: taaskaan ei ole varaa korottaa palkkoja. 

Yhtenä esimerkkinä työnantajien kylmästä linjasta toimii kaupan liiton päätös olla neuvottelematta palkankorotuksista Palvelualojen ammattiliiton kanssa. Suomeksi sanottuna huipputulosta viimeisten vuosien aikana tehnyt kaupanala ei halua kantaa vastuuta ja maksaa työntekijöille säädyllisiä palkankorotuksia.  

Kaupan liitto pakeni teollisuuden työnantajien selän taakse piiloon odottelemaan, että muut ratkaisevat palkankorotukset ensin. Kaupan liiton toiminta on osa Elinkeinoelämän keskusliiton varjoissa tapahtuvaa koordinaatioita. SAK:n vastaus työnantajien koordinaatioon oli selkeä ja erittäin tarpeellinen. SAK:laiset ammattiliitot tiivistävät omaa yhteistyötään käynnissä olevalla työehtosopimusneuvottelukierroksella. 

Työntekijöiden ostovoiman turvaamiseksi tarvitaan tuntuvat palkankorotukset. Tosiasia on, että nollan saa pyytämättäkin. Suomen työmarkkinoilla ollaan tällä hetkellä perusasioiden äärellä: mistä tulevat työehdot ja palkankorotukset, jotka tuntuvat työntekijän palkkapussissa? Työttömyyskassat kun eivät neuvottele jäsenilleen mitään, niinpä viime vuosien aikana yleistynyt yleisen työttömyyskassan jäsenyys on epäedullinen valinta työntekijälle.  

Ainut tapa, jolla työntekijä turvaa itselleen työehdot ja palkankorotukset on liittyä oman alansa ammattiliittoon. Yhteisvoiman turvin ammattiliitto neuvottelee työehtosopimukset, joissa määritellään monet keskeiset työelämän vähimmäisehdot. Myös ne, jotka näkyvät palkkakuitissa.  

Timo Viitanen 

Työntekijä, Hämeenlinna 

Teollisuusliiton valtuustonjäsen 

Eduskuntavaaliehdokas, SDP 

Palkalla on tultava toimeen

Elinkustannusten nousu on kurittanut Suomalaisten ostovoimaa keväästä lähtien. Energian ja ruoan hinnan nousu on tuntunut ihmisten lompakoissa. Sanna Marinin hallitus on vastannut omilla toimillaan maailman kriisien aiheuttamaan hintojen nousuun. Polttoaineen jakeluvelvoitteen laskeminen, kansaneläke indeksiin tehty korotus sekä asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen korottaminen ovat tuoneet helpotusta vaikeaan tilanteeseen. 

Suomalainen poliittinen oikeisto on pyrkinyt yhdessä työnantaja järjestöjen kanssa heikentämään työntekijöiden asemaa ja perustoimeentuloa aktiivisesti 2010-luvulta alkaen. Työehtojen ja palkkojen heikentäminen, ammattiliittojen toiminnan vaikeuttaminen ja lakko-oikeuden rajoittaminen ovat olleet keskeinen osa oikeiston poliittista strategiaa. Juha Sipilän porvarihallituksen aikana 2015-2019 saatiin näyte oikeiston kylmästä politiikasta.   

Poliittisen oikeiston ajamat osa-aika- ja pätkätyö ovat aikaansaaneet tarpeen tehdä kahta tai useampaa työtä riittävään toimeentulon eteen, tämä kehitys on heikentänyt työtätekevien asemaa Suomessa.

Työntekijän toimeentuloon pitää riittää yksi työ. Vakituisen työsuhteen merkitys on suuri ihmisen hyvinvoinnissa, jos ei ole varmuutta työstä ja toimeentulosta on vaikeaa suunnitella elämäänsä eteenpäin. Osa-aika ja pätkätöitä tekevien ihmisten jaksaminen on koetuksella. Epäsäännöllinen työrytmi ja toimeentulo vaikeuttavat myös esimerkiksi perheen perustamista.

Lisääntyvä ongelma on myös vakituisen ja täysillä työtunneilla työtä tekevän työntekijän ahdinko. On nähtävissä, että ihmiset joutuvat tekemään toista työtä kokoaikaisen työnsä lisäksi, jotta toimeentulo olisi turvattu. Tutkimusten mukaan tällä hetkellä jo joka viides palkansaaja on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.

Ostovoiman selkeä heikentymisellä on suora vaikutus Suomalaisiin ja varsinkin Suomen markkinoilla toimiviin yrityksiin. Kun toimeentulo ei riitä elämiseen, niin ensimmäisenä karsitaan muusta kulutuksesta. Syksyllä alkavissa palkkaneuvotteluissa on turvatta ostovoimaa tukeva palkkaratkaisu. Seuraavalla eduskuntakaudella on puututtava toimeentulon ongelmiin ja turvattava sekä parannettava työntekijöiden asemaa.

Timo Viitanen (SDP)

Pääluottamusmies

Kaupungin valtuutettu, Hämeenlinna

Teollisuusliiton valtuustonjäsen

Työntekijöiden perusoikeuksia ei tule rajoittaa

Tällä hetkellä käynnissä olevat julkisenpuolen työehtosopimusneuvottelut ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen. Neuvotteluiden kariuduttua työntekijäpuoli joutui turvautumaan työtaistelutoimiin, jotta sopimukseen päästäisiin. Keskeisenä neuvottelujen kiista kysymyksenä on ollut hoitajien palkkaohjelma, joka toteutuessaan parantaisi hoitajien palkkatasoa.

Julkisen alan työntekijät kärsivät menneestä kiky-sopimuksesta eniten. Muistiin jäi varmasti lomarahaleikkaus sekä sopimuksen tekotapa, jolloin Juha Sipilän johtama porvarihallitus yhdessä työnantajien kanssa käytännössä pakotti ammattiyhdistysliikkeen sopimukseen.

Julkisen terveydenhuollon toiminta on jo pitkään ollut kiinni työntekijöiden joustamisesta. Puuttuvia resursseja on jouduttu paikkaamaan ylitöillä ja työtä on useasti tehty vajaalla miehityksellä. Palkkataso hoitolalla alalla on matala suhteessa raskaaseen ja vaativaan työtehtävään.  

Julkisella puolella ongelmaksi näyttä tulevaisuudessa nousevan työvoiman saatavuus, esimerkiksi sairaanhoitajista alkaa olemaan todellinen pula. Työntekijöiden saatavuus alalle on kiinni palkkauksesta ja työhyvinvoinnista. Palkkauksen tulisi vastata työnvaativuutta ja työkuorman pitää olla kohtuullinen, jotta työntekijällä on aikaa sekä resursseja tehdä työnsä. Näiden kahden asian ollessa kunnossa työstä palautuminen helpottuu.

Sairaanhoitajien työtaistelun alettua työnantaja puoli on hakenut yliotetta työntekijöihin lainsäädännön kautta, vaikka työnantaja on jo lain mukaan lähtökohtaisesti vahvempi osapuoli työmarkkinoilla. Julkisuudessa työnantajien edustajat ovat esittäneet myös perättömiä väitteitä suojelutyön laiminlyönnistä. Nämä toimivat valitettavana esimerkkinä työnantajien koventuneesta linjasta. 

Kaikilla työntekijöillä tulee olla oikeus puolustaa ja parantaa työehtojaan. Hoitajien lakko on laillinen toimi. Työtaistelu- ja järjestäytymisoikeudet on ovat keskeisiä ihmisoikeuksia ja niihin ei tule puuttua. Työnantajan yksipuolinen sanelukulttuuri ei kuulu hyvinvointivaltioon. Suomen etu on, että asiat pystyttäisiin ratkomaan aidosti neuvottelemalla. Työehtosopimuksella on mahdollista ratkaista molempien osapuolten ongelmat. Vain työehtosopimuksella solmitaan työrauha.

Tällä hetkellä sairaanhoitajat ja UMP:n työntekijät taistelevat meidän kaikkien työntekijöiden perusoikeuksien puolesta. Tämän vuoksi tuen lakolla omia oikeuksiaan ja työehtojaan puolustavia työntekijöitä.

Timo Viitanen (SDP)

Pääluottamusmies

Kaupungin valtuutettu, Hämeenlinna

Teollisuusliiton valtuustonjäsen

Olemme rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa

Kari Marttinen kirjoitti mielipiteessään (Häsa 8.4.), että Suomalainen ammattiyhdistysliike on toiminut pitkään vastoin yhteiskunnallista etuamme. Hän syyttää ammattiyhdistysliikettä esimerkiksi paperi- ja sellutehtaiden sulkemisista.

En allekirjoita Marttisen syytöksiä. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenet ovat olleet rakentamassa Suomalaista yhteiskuntaa ja he ovat edelleenkin keskeinen tukipilari yhteiskunnassa. Ammattiyhdistysliike on kantanut tarvittaessa myös vastuuta. Tästä esimerkkinä on kilpailukykysopimus, joka solmittiin kesällä 2016. Sopimuksella pyrittiin parantamaan Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä.

Julkisen puolen työntekijöiltä leikattiin lomarahaa 30% vuosina 2017-2019. Monilla aloilla työaikaa pidennettiin 24h ilman palkkaa. Nämä kaikki revittiin suoraan työntekijän ”selkänahasta”, suoraan työntekijän ostovoimasta. Samaan aikaan elämisen kustannukset ovat nousseet paljon, mutta palkat ei ole nousseet lähelläkään samaa vauhtia. Joten työntekijäpuolella elintasosta on jouduttu jo tinkimään. Palkasta pidätettävien maksujen muutokset vähensivät työnantajien osuutta vuonna 2017 1,59 %-yksikköä ja 2018 vielä 0,60 %-yksikköä pysyvästi. Tämäkin paransi yritysten kilpailukykyä.

Vastaavasti samaan aikaan yritykset maksavat omistajilleen isoja osinkoja. Toki sijoittajan pitää saada sijoitukselleen vastinetta, mutta voisivatko omistajatkin osallistua välillä talkoisiin? Voisiko näistä suurista voitoista välillä tehdä investointeja ja parantaa siten kilpailukykyä? Kuinka moni johtotasolla osallistui talkoisiin, pidensi työpäiväänsä, leikkasi palkastaan tai lomarahoista?

Suomalainen yhteiskunta kehittyy parhaiten sopimalla. Vain sopimalla voimme turvata hyvinvointivaltion. Sopimalla turvataan myös työrauha ja ihmisten toimeentulo. Ammattiyhdistysliike on ollut ja tulee olemaan osa Suomalaista yhteiskuntaa, halusivat porvarit ja työnantajat sitä tai eivät.

Timo Viitanen (SDP)

Pääluottamusmies

Kaupungin valtuutettu, Hämeenlinna

Teollisuusliiton valtuustonjäsen

Valtuusto aloite – koulu kyyti molempien vanhempien luota

Jätimme SDP:n valtuustoryhmänä 29.1.2018, ideoimani valtuustoaloitteen koulukyyti molemmista kodeista. Aloitteessa on kyse siitä, että lapsella olisi oikeus koulukyytiin erotilanteessa ja vuoroasumisessa molempien vanhempien luota. Aloite oli joka vuotiseen tapaan kaupunginhallituksen listalla maanantaina 7.3., jossa käsiteltiin avoimena olevat valtuustoaloitteet. Esityksenä oli, että aloite katsotaan jälleen loppuun käsitellyksi, koska valtiolta ei ole tullut asiaan päätöstä ja rahaa. Asiaa on esitetty joka vuosi loppuun käsiteltäväksi ja aina se on päättäjien toimesta palautettu valmisteluun.

Tähän mennessä valmistelussa ei ole esimerkiksi selvitetty, kuinka kaupungin julkista liikennettä voitaisiin hyödyntää kuljetuksissa. Lisäksi joka puolelta kaupunkia kulkee jo nyt koulukuljetuksia, joten kuljetuksen kustannus ei varmasti ole niin suuri, kuin se on nyt laskennallisena maksimimääränä esitetty. Tällä hetkellä saattaa olla uusioperheitä, josta lähivanhemman lapset haetaan kouluun, mutta etävanhemman lapset ei voi nousta samaan kyytiin. Onneksi päättäjät olivat taas yksimielisiä ja asia palautettiin jälleen valmisteluun.

Suomessa noin 30 000–40 000 lasta kokee vanhempien eron vuosittain. Vanhemmat sopivat tai oikeus päättää lähes aina yhteishuoltajuuden. Se tarkoittaa pääsääntöisesti kahta todellista kotia lapselle. Hämeenlinnan tulisi tukea eroperheitä ja taata lapsille mahdollisuus tasapuolisesti molempiin vanhempiin. Tätä helpottaaksemme voidaan koulukuljetus myöntää molempien vanhempien luota Hämeenlinnan sisällä. Tällä hetkellä oikeus koulukuljetukseen on vain lähivanhemman osoitteesta. Eroperheen lapsi ei kuitenkaan tee yhtään enempää koulumatkoja, kuin tekisi vanhempien yhdessä ollessa. Tällöin lapsen edun mukaan ei tosiasiallisesti kahdessa osoitteessa asumista saisi estää koulukyytiratkaisulla.

Valtuustolla löytyi tahtoa tukea pendelöinti pysäköintiä 100 000 € vuodessa. Toivon, että valtuustolta löytyy samanlainen tahtotila tukea eroperheiden lapsia. Hämeenlinna on saanut kolme kertaa UNICEFin myöntämän lapsiystävällinen kunta maininnan. Varsinainen kehittämistyö lapsiystävällisyyden nimissä ei ole näkynyt kuntalaisille kovinkaan hyvin. Nyt olisi aika siirtyä puheista tekoihin.

Timo Viitanen (SDP)

Pääluottamusmies

Kaupungin valtuutettu, Hämeenlinna

Teollisuusliiton valtuustonjäsen

Ilman ammattiliittoa ei ole työehtoja

Työehtosopimuskierros on tällä hetkellä käynnissä. Valmiiksi saaduista sopimuksista voidaan todeta, että työntekijäpuoli ei todellakaan ole tavoitellut tälläkään kierroksella mitään mahdottomia. Palkankorotus taso on jäämässä todella maltilliseksi, kun korotukset liikkuvat 2 % luokassa.

Vastaavasti työnantaja puolen vaatimukset ovat koventuneet neuvotteluissa jatkuvasti. Työntekijöitä on vaadittu luopumaan keskeisistä työehdoista ja heikentämään näin omaa toimeentuloaan. Voidaan todeta, että ilman ammattiyhdistysliikettä työnantajat heikentäisivät työntekijöiden asemaa merkittävästi.

Käynnissä olevan työmarkkinakierroksen häiriköksi on noussut odotetusti UPM. Muut metsäyritykset, kuten Stora Enso ja Metsä Group ovat jo sopineet Paperiliiton kanssa työehdoista. Tuntuu käsittämättömältä, että UPM:n johto ei kykene aitoon neuvotteluun. Tämän lisäksi yrityksen johto uhkailee työntekijöitään tehtaiden sulkemisella, jos heikennyksiin ei suostuta. Onko tämä sitä Suomalaista huippujohtamista, josta pitää maksaa miljoonia vuodessa? Lakko on kestänyt kohta viisi viikkoa ja tappiota on tullut noin 80 milj. euroa. Jos tämä ei tunnu työnantajan pussissa, niin ei se sitten pienestä palkankorotuksesta tai olemassa olevista työehdoista voi olla kiinni. Esimerkiksi Hollannissa palkkakehitys on ollut viimeisen kahden vuoden aikana keskimääriin n.5 %

Toivottavasti UPM:n johto lopettaa ideologisen ristiretkensä ja aloittaa työehtosopimus neuvottelut Paperiliiton kanssa. Sopiminen on kuitenkin kaikkien osapuolten etu.

Koska työnantaja puoli on koonnut rivinsä ja pyrkii laajalla rintamalla heikentämään ammattiyhdistysliikkeen asemaa, on meidän työntekijöiden ainoa turva järjestäytyminen ammattiliittoon. Vain yhdessä toimimalla voimme turvata työehtomme tulevaisuudessa. Teollisuusliitto on neuvotellut jo useita yrityskohtaisia ja valtakunnallisia työehtosopimuksia. Näillä sopimuksilla sovitaan keskeiset työehdot ja palkankorotukset työntekijöille. Jatketaan siis sopimisen tiellä ja tuetaan neuvottelijoita liittymällä ammattiliittoon.

Timo Viitanen

Pääluottamusmies, Teollisuusliiton valtuuston jäsen