Minun lähtökohtani ovat työläisperheessä. Kirvesmiesisän ja perhepäivähoitajaäidin kasvattamina olen ylpeä juuristani.
Työntekijölle tärkeiden kysymysten esilläpitäminen ja niiden puolustaminen ovat tärkeä osa minua.
Muita minulle tärkeitä asioita ovat työelämän asiat, tasa-arvoinen vanhemmuus, nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä ikäihmisten asiat, joista voit lukea tarkemmin linkeistä.
Olen 40-vuotias sulattaja Iittalasta. Lasitehtaan pääluottamusmiehenä valvon työntekijöiden etuja ja oikeuksia työpaikallani. Kuntapolitiikassa edustan hämeenlinnalaisia kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Teollisuusliiton valtuustossa puhun teollisuuden työntekijöiden äänenkannattajana. Tärkein tittelini on kuitenkin uusioperheen isä. Perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi tytärtä ja kaksi lapsipuolta sekä labradorinnoutaja ja chihuahua.
Urheilu on minulle henkireikä. Vapaa-ajallani nollaan päätäni lenkkeilyn ja kuntosalin parissa. Nuorempana harrastin jääkiekkoa ja jalkapalloa, sittemmin myös salibandyä. Olen valmentanut nuoria jääkiekkoilijoita ja salibandyn harrastajia. Junioreita valmentamalla olen mahdollistanut sekä omien lasteni että monen muun nuoren harrastamisen, kuten se on aikoinaan mahdollistettu myös minulle. Tiedän omakohtaisesti, kuinka suuri merkitys urheilulla voi olla nuorille ja mitkä vaikutukset sillä voi olla tulevaisuuden kannalta. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja nuorten aseman tukeminen yhteiskunnassa onkin minulle sydämen asia. Lue lisää syrjäytymisen ehkäisystä.
Miten lähdin politiikkaan?
Olen aina ollut kiinnostanut asioiden hoitamisesta. Tärkeintä on ollut, että oikeudenmukaisuus toteutuu.
Jo ennen kuin minusta tuli pääluottamusmies, yli 10 vuotta sitten, olin työpaikallani se kuuluisa joku, joka hoiti yhteisiä työehtoihin liittyviä asioita. Luottamustehtävän myötä hakeuduin syvemmälle liiton toimintaan: ensin ammattiliitto TEAMin liittokokousedustajasta TEAM-liiton hallitukseen ja lasikeraamisen TES-neuvottelukuntaan, sittemmin liittofuusion myötä Teollisuusliiton valtuustoon ja työehtosopimusneuvottelukuntaan.
Kuntapolitiikassa olen vaikuttanut vuodesta 2017: kuntavaalien kautta Hämeenlinnassa kaupunginvaltuutettuna, ensin sivistys- ja hyvinvointilautakunnan 1.varapuheenjohtaja, sitten kaupunginhallituksen jäsenenä. Toimin myös lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelmatyöryhmän puheenjohtajana. Tällä kaudella sain jatkaa valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Eduskuntaan olin ehdolla vaaleissa 2019 ja nyt lähden uudelleen tavoittelemaan paikkaa kansanedustajana.
Miksi lähden ehdolle eduskuntavaaleihin?
Olen huolissani siitä, että kaikki työntekijät eivät koe äänestämistä tärkeäksi. Vain äänestämällä voi vaikuttaa asioihin. Työelämän pelisäännöt, kuten työehtosopimuset eivät ole enää itsestäänselvyyksiä. Työehtosopimuksien olemassaolo on uhattuna työnantajien toimesta. Lue lisää työelämän asioista.
Tasa-arvoinen vanhemmuus on asia, joka sai minut lähtemään mukaan politiikkaan. Haluan olla edistämässä ja kehittämässä tasa-arvoisempaa vanhemmuutta. Lue lisää tasa-arvoisesta vanhemmuudesta.
Ajamisen arvoisia asioita
1. Työelämän asiat
Haluan nostaa keskusteluun työntekijöiden arkiset asiat ja saada niihin myös kaivattuja muutoksia. Haluan toimia eduskunnassa työntekijätaustaisten ihmisten äänitorvena ja edustajana.
Työntekijän toimeentuloon pitää riittää yksi työ. Osa-aika- ja pätkätyö johtavat siihen, että riittävää toimeentuloa varten täytyy tehdä kahta tai useampaa työtä. Vakituisen työsuhteen merkitys on suuri, sillä pätkä- ja vuokratyötä tulisi käyttää vain suhdannehuipuissa.
Työntekijöiden järjestäytymis- ja työtaisteluoikeus on perusoikeus. Työntekijöiden työehdot tulee turvata jatkossakin yleissitovilla, normaalisitovilla tai yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla. Järjestäytyneiden työntekijöiden neuvotteluasema tulee turvata ja vahvistaa lainsäädännön kautta.
Luottamushenkilöiden valinta ja oikeus edustaa työntekijöitä sekä työsuhdeturva tulee kirjata lakiin.
Palkkakehityksen pitää vastata yleistä hintojen ja elinkustannusten nousua, jotta ostovoima säilyy ja mahdollisesti kasvaa jatkossa. Yritysten kustannustaso on pidettävä kohtuullisena, jotta kyky investoida kotimaan tuotantolaitoksiin säilyy.
Ilmaston muutos ja ns. vihreäsiirtymä ovat tärkeitä asioita, joita meidän tulee jatkossakin edistää. Mutta se ei saa toteutua suomalaisten työpaikkojen kustannuksella, meillä on jo nyt olemassa paljon puhdasta teollisuutta. Työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi maailmanlaajuisesti tulee jatkaa.
Investoinnit ja edellytykset investoida luovat Kanta-Hämeeseen sekä koko maahan työpaikkoja, joilla turvataan ihmisten toimeentulo ja hyvinvointiyhteiskunta.
2. Tasa-arvoinen vanhemmuus
Eron kautta olen huomannut, miten lasten vanhemmat ovat eriarvoisessa asemassa. Tämä on asia jonka haluan korjata, jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiin toteutuu. On lapsen edun mukaista, että molemmat vanhemmat olisivat tasa-arvoisia lain edessä.
Käytännössä tasa-arvoinen vanhemmuus ei toteudu. Esimerkkinä koulukyydin mahdollistaminen molemmista kodeista on yksi hyvin konkreettinen asia, millä tätä voidaan edistää. Lapselle tulisi myös tunnustaa kaksi virallista osoitetta ja niin sanotuista lähi- ja etävanhemman rooleista tulisi luopua.
Tasa-arvoinen vanhemmuus on ennen kaikkea lapsen etu ja oikeus. Lapselle molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä ja lain edessä meidän tulee mahdollistaa tämä. Jos molemmat vanhemmat tunnustetaan tasa-arvoisesti, jää lasten käyttäminen “pelinappuloina” erotilanteessa vähemmälle ja tämä vähentää myös lasten kuormitusta.
3. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
Nuorten syrjäytymistä tulee ehkäistä. Yksi hyvä keino on tukea harrastustoimintaa. Moni nuori ja lapsi on lopettanut harrastamisen perheen taloudellisten tai koronaan liittyvien syiden takia. Meidän tulee yhteiskuntana turvata nuorten harrastusmahdollisuudet perheiden taloudellisen tilanteen sitä estämättä.
Tilastojen mukaan nuorten peruskunto on ollut jo useamman vuoden laskusuunnassa. Tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi, koska fyysiset ja henkiset sairaudet lisääntyvät liikkumattomuuden vuoksi. Siksi urheilu on avain valoisampaan tulevaisuuteen.
4. Ikäihmiset
Infra ja asuinympäristö pitää rakentaa ja suunnitella esteettömäksi, jotta myös iäkkäät ja lapsiperheet voivat asua siellä, missä haluavat.
Eläkeikä on nostetu liian korkealle. Kuinka moni voi tehdä fyysisesti raskasta työtä lähes 70-vuotiaaksi?
Timo Viitanen 